Hyvinvointialueuudistuksen myötä julkisen puolen opiskelijayhteistyö ja kandien rekrytointi on keskitetty pienten yksiköiden sijaan hyvinvointialueille. Muutos on otettu Kuopiossa vastaan myönteisesti, sillä se on johtanut aiempaa laajamittaisempaan opiskelijayhteistyöhön. Samalla olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota erilaisiin tapoihin, joilla hyvinvointialueet ja firmat houkuttelevat kandeja töihin.

Lääkisopiskelijat kohtaavat työpaikkamarkkinointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja opiskelijatapahtumissa. Monet yritykset vetoavat kandeihin joustavilla työajoilla ja kilpailukykyisellä palkalla. Osa hyvinvointialueista hakee yhä omaa ääntänsä kandien rekrytoinnissa, mutta tähän asti markkinoinnissa on tuotu esille esimerkiksi hyvää työyhteisöä ja satsauksia nuorten lääkäreiden koulutukseen.

Toinen ero hyvinvointialueiden ja firmojen välillä on se, että osa firmoista palkkaa opiskelijoiden keskuudesta kandivastaavia. Parhaimmillaan kandiseuran ja kandivastaavan yhteistyö hyödyttää kaikkia. Välillä opiskelijat ovat kuitenkin joutuneet puuttumaan firmojen käytäntöihin, kuten Helsingin kandikollegat kertovat Helsingin Sanomien haastattelussa lokakuussa 2023. Lääkiksissä on keskusteltu esimerkiksi siitä, onko reilua, että kandivastaava välittää työnantajan työpaikkamainoksia opiskelijoiden yhteisiin viestintäkanaviin.

Moniin asioihin löytyy onneksi yhteisymmärrys, kun kandiseuran käytäntöjä selvennetään firmalle. Kandina voi silti olla jännittävää puuttua yrityksen toimintaan, kun neuvottelukumppanina on kokenut myynnin ammattilainen. Vastuu tilanteista ei minusta ole kandivastaavalla, joka hankkii työssä mielenkiintoisia kokemuksia ja lisätienestiä opintojen oheen. Sen sijaan vastuu on yrityksellä, joka on palkannut kandivastaavan.  Keskustelun avulla käytäntöjä voidaan kuitenkin kehittää palvelemaan kaikkia osapuolia.

Näkyvin työnantajabrändi on edelleen yksityisillä yrityksillä, kuten tunnetuilla lääkäritaloilla, jotka ovat olleet pidempään toiminnassa. Asia voi muuttua hiljalleen, kun yhteistyö hyvinvointialueiden kehittyy ajan myötä. Uskon, että hyvinvointialueella on enemmän resursseja markkinoida työpaikkoja kandeille kuin pienillä yksiköillä, joten opiskelijayhteistyön kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessa. Rekrytoinnin kehittämisessä on taas mielestäni tärkeää kuunnella kandien näkökulmaa, sillä opiskelijat tuntevat erinomaisesti markkinoinnin kohdeyleisön eli toisensa.

Yksityisillä ja julkisilla työnantajilla on sama tavoite eli saada työntekijöitä, ja molemmilla on tässä omat vahvuutensa. Kandin näkökulmasta firmat tavoittavat kohderyhmänsä tehokkaasti, mutta kompastuskivenä on joskus ollut liian aggressiiviseksi koettu markkinointi. Hyvinvointialueiden opiskelijayhteistöistä on tässä kohtaa vaikea nostaa esille yksittäisiä heikkouksia tai vahvuuksia, sillä toiminta on niin uutta, ja yhteistyössä on jonkin verran alueellista hajontaa. Kuopiossa kandit kokevat, että syrjäisemmät hyvinvointialueet satsaavat enemmän opiskelijoiden rekrytointiin. Kaukana yliopistokaupungista sijaitseva hyvinvointialue voi esimerkiksi järjestää kesäkandeille mukavaa vapaa-ajantoimintaa, mikä auttaa luomaan myönteistä työnantajamielikuvaa.

Mielestäni on tärkeää ylläpitää dialogia hyvistä markkinointikäytännöistä, jotta työpaikkamarkkinointi hyödyttää sekä kandeja että työnantajaa. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten koko ajan muuttuva sotejärjestelmä vaikuttaa opiskelijayhteistöihin tulevaisuudessa.

Maija Kärkkäinen

SML:n hallituksen jäsen 2024

Teksti julkaistu alun perin NuoriLääkäri-lehdessä (nro 1/24)