Omaa kansainvälistä osaamistaan kannattaa kasvattaa jo opiskeluaikana. Lääketieteen opiskelijoille on tarjolla erityisen monipuolisesti vaihtotoimintaa, sillä oman kotiyliopiston vaihto-ohjelmien lisäksi Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta, FiMSIC, järjestää kuukauden tutkimus- ja harjoitteluvaihtoja. Kannattaa muistaa, että vaihtotoimintaan voi osallistua myös omassa kotikaupungissa toimimalla vaihto-opiskelijan tuutorina tai FiMSIC-vaihtarin kummina. Perinteisen vaihtotoiminnan ohella kannattaa muistaa myös tutkimustoiminta oman yliopiston kautta, jo syväriprojektin tai erityisesti väitöskirjaprojektin kautta voi avautua monia mahdollisuuksia kehittää kv-substanssiaan.
Erityisesti prekliinisen vaiheen opiskelijoiden kannattaa muistaa myös oman yliopistonsa kieliopinnot. Kliinisessä vaiheessa kun niiden pakolliseen opetukseen voi olla haastavaa ehtiä. Monilla yliopistoilla on myös tarjolla parin vuoden välein kehitysmaalääketieteen kurssi. Kaikenlainen omaa kiinnostusta vastaava vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö kannattaa myös kartoittaa. Lopuksi olemme vielä koonneet muutamia kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille hyödyllisiä tietolähteitä tai konkreettisia paikkoja kehittää valmiuksiaan.
Lääkäriliiton oppaat
Lääkäriliitolta löytyy Fimnet-tunnusten takaa Lääkäriksi ulkomaille -opas sekä Lääkäriksi kehitysyhteistyöhön opas.
http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/oppaat/
Medisiinariliiton kautta
Medisiinariliiton hallitus ei ole toistaiseksi tiedottanut opiskelijoiden erilaisista kansainvälisistä mahdollisuuksista, vaan vakiintuneen työnjaon mukaisesti tämä on ollut liiton ulkoasiainvaliokunnan, FiMSIC:n tehtäväkenttää. FiMSIC:n sivuilla http://www.fimsic.org on paljon tietoa medisiinareille sopivista, jo suosituiksi muodostuneista mahdollisuuksista kansainväliseen toimintaan. Vapaaehtoistyömahdollisuuksia kerrotaan kohdassa projektitoiminta -> kansainvälinen projektitoiminta http://www.fimsic.org/sivu/kansainvalinenprojektitoiminta
Lisäksi ulkoasiainvaliokunta järjestää vaihtoonhaun kerran vuodessa, marraskuun aikana. Vaihtoon hakemisesta tiedotetaan niin jäsenseurojen paikallistoimijoiden puolesta kuin myös FiMSIC:n nettisivuilla. Muutenkin paikallistasolla on paljon mahdollisuuksia matalan kynnyksen toimintaan liiton kautta, joten Medisiinariliiton ja FiMSIC:n paikallistoimijoiden viestintää kannattaa seurata tai ottaa heihin suoraan yhteyttä.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:llä, LSV:llä, on monipuolisesti kansainvälistä toimintaa, erityisesti kehitysyhteistyöhön liittyen. LSV:llä on jopa täysin omia kehitysyhteistyöprojekteja. LSV:n toimintaan voi tutustua heidän sivuillaan http://www.lsv.fi/ ja edelleen voi ottaa yhteyttä LSV:n toimijoihin, jos kiinnostus heräsi.
David Livingstone -seura
David Livingstone -seuran tarkoituksena on lisätä kansainvälisten terveyskysymysten tuntemusta Suomessa, edistää alalla toimivien henkilöiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä, osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, sekä tukea kansainvälistä terveystutkimusta.
Yhdistyksen toimintapiiriin kuuluvat erityisesti kehitysmaiden terveyskysymykset ja kehitysyhteistyö, trooppisten tautien tutkimukseen ja hoitoon liittyvät kysymykset, terveysalan lähialueyhteistyö sekä matkailulääketiede. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutusta ja luentotilaisuuksia, osallistuu toimialaansa kuuluvaan asiantuntijayhteistyöhön sekä tukee tutkimustoimintaa ja käytännön kehitysyhteistyötä.
Toiminta on avointa myös opiskelijoille. Seuran toimintaan voi tutustua täältä: http://www.fsih.fi/
Duodecim global health -kurssi
Tämän kurssin jatko on Ulkoministeriön rahoituksen loppumisen vuoksi epävarmaa, mutta uskomme, että jossain muodossa vastaavaa toimintaa lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille järjestetään tulevaisuudessakin.
Duodecim kertoo kurssista näin: “Suomalainen Lääkäriseura Duodecim järjestää yhdessä muiden lääkäri-, hammaslääkäri- ja eläinlääkärijärjestöjen kanssa kansainvälisen lääketieteen koulutusta lääkäreille Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöhanketuella. Kurssit toteuttaa Tampereen yliopiston Kansainvälisen lääketieteen yksikkö.
Kurssin tavoitteena on lisätä kurssilaisten tietoisuutta terveyden ja sen edellytysten globaalista jakaumasta, terveyden mittaamistavoista ja alan kansainvälisistä toimijoista. Tavoitteena on myös rakentaa globaaleista terveyskysymyksistä kiinnostuneiden opiskelijoiden, terveysalan ammattilaisten, tutkijoiden ja opettajien kansainvälinen verkosto, jonka kautta kurssin opiskelijat voivat syventää tietojaan ja taitojaan kurssin jälkeenkin.”
Kurssin sivuille pääset tästä: http://www.globalhealth.fi/
YK:n ohjelmat
Vapaaehtoisohjelma (UNV), http://www.unv.org/. YK:n toimintaan on yleensä ottaen melko korkea vaatimustaso, tähän vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, vähintään kahden vuoden työkokemus ja vähintään 25 vuoden ikä, iällä ei ole ylärajaa. Ainakin yhden YK-kielen hyvä hallinta, eli englanti riittää. On oltava valmius työskennellä kohdemaassa vähintään vuoden ajan.
Apulaisasiantuntijaohjelma (junior professional officer, JPO), http://www.undp.org/content/jposc/en/home.html. Vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja paikkaan sopiva työkokemus, korkeintaan 32 vuoden ikä. Yleensä vaaditaan englannin lisäksi toisenkin YK-kielen hallinta. Toimi on yleensä vähintään 2-vuotinen.
Muut järjestöt
YK- järjestöt: WHO, UNAIDS, UNFPA. Rekrytointi järjestön omien nettisivujen kautta.
SPR, kannattaa muistaa erityisesti myös kansainvälinen punainen risti, ICRC https://www.icrc.org/
Kehitysyhteistyön palvelukeskus kepa.fi
CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) cimo.fi
Suomen lähetysseura (evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö) tekee myös kehitysyhteistyötä ja tarjoaa siten mahdollisuuksia lääkäreillekin http://www.suomenlahetysseura.fi