Vaihto-opiskelua sairaalassa tai tutkimusryhmässä, kansainvälisiä tapahtumia ja kansainvälistymistä turvallisesti kotikampuksella. Tätä kaikkea ja paljon muuta opiskelijajärjestöt, Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta FiMSIC etulinjassa, pyrkivät tarjoamaan kansainvälisiä kokemuksia janoaville lääketieteen opiskelijoille. Tiedekuntien ja yliopistojen strategisissa suunnitelmissa kansainvälisyys on usein nostettu esiin, mutta lääketieteen perustutkinto-opiskelijoiden kohdalla nämä tavoitteet eivät aina ole helposti toteutuvissa vain tiedekuntien omilla vaihto-ohjelmilla ja kurssitarjonnoilla.
Maailman lääketieteen opiskelijoiden kattojärjestö IFMSA (International Federation of Medical Students’ Associations) on 123 kansallisesta jäsenjärjestöstä koostuva yli miljoonaa lääketieteen opiskelijaa edustava liitto, jonka suomalaisena jäsenjärjestönä toimii Suomen Medisiinariliitto ry:n ulkoasianvaliokunta FiMSIC (Finnish Medical Students’ International Committee).
IFMSA:n toiminnan tavoitteena on saada lääketieteen opiskelijat aktiivisesti työskentelemään maailmanlaajuisen terveyden eteen sekä saada opiskelijat kasvamaan terveydenhuollon johtajiksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteet ovat yleviä kuten suurilla järjestöillä yleensä, mutta silti niiden takaa löytyy runsaasti käytännön tarttumapintaa jota myös suomalaisille lääketieteen opiskelijoille tarjotaan. Suomessa IFMSA-lähtöinen toiminta on keskittynyt näiden tavoitteiden täyttämiseen ennen kaikkea edistämällä lääketieteen opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen vaihto-ohjelmiensa avulla. Lisäksi FiMSIC järjestää tapahtumia ja projektiluontoista toimintaa kaikkien viiden lääketieteellisten tiedekuntien paikkakunnilla sekä kansallisesti.
Tämän lisäksi FiMSIC:n edustajat pyrkivät vaikuttamaan IFMSA:n toimintaan. IFMSA:n 64. kevään yleiskokous, March Meeting, järjestettiinkin maaliskuun alussa Turkissa. Yli tuhannen osanottajan tapahtuma tarjosi osallistujilleen kuuden päivän aikana rutkasti mahdollisuuksia kehittää IFMSA:n ja jäsenjärjestöjensä toimintaa. Suomalaisia lääketieteen opiskelijoita edustanut kahdeksanhenkinen delegaatio jalkautui vaihto-ohjelmien, lääketieteen peruskoulutuksen, ihmisoikeuksien, rauhanasioiden, seksuaaliterveyden sekä hallinnollisten asioiden ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajien työryhmiin. Lopputuloksena pitkiä päiviä, kymmeniä uusia tuttavuuksia ja takuulla paljon uusia työkaluja lääketieteen opiskelijoiden kansainvälistymisen kehittämiseen Suomessa.
Maailmanlaajuisessa organisaatiossa toimiminen tarjoaa kokemuksia ja opettaa taitoja joihin paikallisessa ja kansallisessa järjestötyössä kertynyt kokemus ei aina riittävästi valmista. IFMSA pyrkii toiminnallaan tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuksia kehittyä kohti vastuullisia tehtäviä kansainvälisessä toiminnassa. Toisaalta muun muassa suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden ja lääkäreiden hyvän työllisyystilanteen takia kansainvälinen järjestöura ei tunnu olevan monen suomalaisen lääketieteen opiskelijan suunnitelmissa. Huonomman työllisyystilanteen valtioissa, ja etenkin Euroopan ulkopuolisten maiden opiskelijoille työskentely esimerkiksi WHO:ssa on toisaalta tavoite jonka saavuttamiseksi tehdään ahkerasti ja määrätietoisesti töitä.
Suuri kansainvälinen organisaatio sisältää ymmärrettävästi myös haasteita ja rajoitteita, mutta nämä tarjoavat yleensä vain lisää oppimispintaa. Suomalaiseen työskentelykulttuuriin tottuneelle asioiden tehottomuus saattaa turhauttaa, minkä lisäksi kieli- ja kulttuurikysymykset pitää jatkuvasti ottaa huomioon. Kulttuurien ja erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen on toisaalta ainutkertainen mahdollisuus oppia uutta ja kehittää myös omia työskentelykykyjään ja kykyä kohdata ihmisiä.
Suomessa lääketieteen opiskelijat kohtaavat myös rajoitteita yrityksissään kansainvälistyä. Ulkomailla suoritettujen opintojen lukemisessa osaksi lääketieteen lisensiaatin tutkintoa on yhä paljon kehitettävää, vaikka Bolognan prosessin myötä tutkintojen yhtäläisyyttä Euroopan alueella tavoitellaankin. Ymmärrettävästi tiedekunnat haluavat varmuuden opintojen sisällöstä ja vaatimuksista ja opiskelijavaikuttamisessa pitääkin kannustaa yliopistoja keskinäiseen vuoropuheluun vaihto-opiskelijoiden opintojen opintosisällöistä ja sopimaan sopimukset laadukkaiden kumppanuusyliopistojen kanssa. IFMSA:n järjestämä vaihto-ohjelman eräs vaihto-ohjelman peruspilareista on vaihtojen akateeminen laatu ja osoituksena tästä IFMSA:n harjoittelu- ja tutkimusvaihto-ohjelmat saivat WFME:n tunnustuksen vuonna 2014. Opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden kehittäminen ja kansainvälisten valmiuksien lisääminen on koko yliopistoyhteisön etu ja viime vuosina vain noin 2% lääketieteen opiskelijoista on vuosittain suorittanut vähintään kolmen kuukauden pituisen opinto- tai harjoittelujakson ulkomailla. Kansainväliset kokemukset valmistavat lääkäreitä tutkimustyöhön, ulkomailla työskentelyyn ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, joista viimeksi mainittuun kasvaa vain kansainvälisten kokemusten kautta. Lisäksi ne tarjoavat arvokasta näkökulmaa kotimaassa työskentelyyn. Vaihto-opiskelun ja muiden kansainvälisten opintojaksojen hyväksilukemisen kehittäminen on myös Suomen Medisiinariliiton kiinnostuksen kohteena, ja vuoropuhelua tiedekuntien kanssa on tarkoitus käydä vaihtojen hyväksilukemisen kehittämiseksi.
Pohjimmiltaan kaikki ulkomailla suoritetut opinnot ja kerätyt kokemukset ovat lopulta maailmanlaajuisen terveyden edistämistä – hankitut tiedot, taidot ja kokemukset ovat silloin hyödynnettävissä potilaan parhaaksi, Suomessa tai ulkomailla.
Niilo Liuhto
FiMSIC:n puheenjohtaja, SML:n hallituksen jäsen
(Julkaistu alun perin Nuori Lääkäri -blogissa www.nly.fi 13.4.2015)