Päivystysasetusmuutos
Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) eli ns. päivystyasetus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Päivystysasetuksen myötä varsinaiset päivystyspisteet ovat joko perusterveydenhuollon ja erikoishuollon yhteispäivystyksiä tai määräaikaisella poikkeusluvalla toimivia terveyskeskuspäivystyksiä. Varsinaisessa päivystyspisteessä on oltava paikalla laillistettu lääkäri ympärivuorokautisesti.
Lääketieteen opiskelija voi toimia tämänkaltaisessa päivystyspisteessä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3. §:n puitteissa laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Varsinaiseksi päivystyspisteeksi ei lueta terveyskeskusten ilta- tai kiirevastaanottoja, joilla 5. vuosikurssin suorittanut kandidaatti voi työskennellä samoilla edellytyksillä kuin virka-aikaisella vastaanotolla.
Ammattihenkilöasetus
Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) määrittele lääketieteen kandidaatin työskentelyoikeudet. Asetuksessa on kuvattu ne edellytykset, jotka kandidaatin on täytettävä toimiakseen lääkärin tehtävissä.
Kyseiseen asetukseen kaavailtiin vuodenvaihteessa 2014-2015 muutosta, joka olisi rajoittanut kandidaatin työskentelemisen vain suoraan kuntiin sovituilla työsopimuksilla tai näihin rinnastettavilla sopimuksilla täysulkoistettuun terveydenhuoltoalan toimipisteeseen. Toistaiseksi kandidaatilla on ollut oikeus sopia työsopimuksensa myös vuokraperusteisesti työntekijöitä välittävien yritysten kautta. Asetukseen kaavailtu rajaus olisi poistanut tämän mahdollisuuden. Suomen Medisiinariliitto (SML) keräsi syksyllä 2014 adressin, jolla otettiin kantaa edellä mainittuun rajaukseen. Tämän hetkisen tiedon mukaan asetuksen valmistelutyö on keskeytetty. Rajauksen voimaantulo ei siis toistaiseksi ole ajankohtaista.
Erikoistumisuudistus
Erikoislääkärikoulutus on ollut aiemmin tutkintomuotoinen koulutus, josta vastaavana ministeriönä on toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Koulutus on ollut yliopistojen vastuulla ja tapahtunut pääosin terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka ovat saaneet erityiskorvausta (EVO) valtiolta koulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Vuodenvaihteen jälkeen erikoistumiskoulutuksen vastuu siirtyi Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja sen tutkintomuotoisuus päättyi 31.01.2015. Myös yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) siirtyi STM:n alaisuuteen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valtakunnallisen neuvottelukunnan sisään perustettiin kansallinen koordinaatiojaosto, jonka kautta erikoislääkärikoulutuksen hallinnointi ja muutokset menevät. Koordinaatiojaosto vastaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen valtakunnallisesta ohjauksesta. Erikoistumisen sisällön vastuu on edelleen yliopistoilla. Koordinaatiojaosto puolestaan tekee erityisesti määrällistä suunnittelua. Käytännön vaikutuksia erikoistumiseen ei ole vielä toistaiseksi lähitulevaisuudessa odotettavissa.